tiistai 29. syyskuuta 2015

Apinapökät


 

Apinapökät vihdoin koneella ja täyttä vauhtia blogiin kanssa!
Toimii. 

Ottobre 1/2015 Rocking-verkkarit.

En tiedä johtuuko mun ompelutaido(ttomuude)sta vai onko Ottobren housut pääsääntöisesti isoja, mutta nämäkin on lahkeista turhan pitkät toistaiseksi. Pepussakin yllinkyllin kasvunvaraa. Vaan eihän se haittaa, lapsilla on tapana kasvaa. Mieluummin hieman isot kuin pienet! 

Nämä pökät surruttelin äidin saumurilla. Oli se vaan näppärää! Kangas on omaan silmään aivan superihana, kangastukku.comista tilattu. 

Kuvat näpsitty huomaamatta puhelimella, koska pinkki järkkäri on pojan mielestä liian kiva. Siksipä kuvien laatu ei ehkä se paras. Mutta saahan noista nyt selvää, saahan? 


tiistai 22. syyskuuta 2015

Kappani on aluillaan





En tiennyt minäkään pari viikkoa sitten. Mutta sitten sain kuulla siitä. On kuulemma melko kovassa huudossa. En oikein innostunut. Mutta innostuinpa sitten kuitenkin! Pyöriteltyäni päässä tarpeeksi monta huivin mallia ja mietittyäni kaapissa olevia Isagerin Alpaca 2 keriä päädyin aloittamaan oman Kappani. 

Teen ohjeesta poiketen 2,5mm puikoilla (hullu) ja lankaakaan ei ole ihan tarpeeksi, mutta uskoisin näistä tulevan ihan passeli kuitenkin.

Aloitin harmaalla, mutta mitenkäs nuo kaksi muuta väriä menevät? Harmaa, vihreä, ruskea oli alkuperäinen ajatukseni, mutta onko tuo harmaa, ruskea, vihreä sittenkin parempi? 
Kummin päin sinä laittaisit?
 Ehdotuksia otetaan vastaan. Vaan meneehän tuossa harmaassakin vielä sen verran aikaa, että ei tässä kiire ole. Ehdin vaihtaa mielipidettäni montakin kertaa ;) Vähän meinaa jo puuduttaa, kun tiedän miten suuri työ on edessä, mutta koitan olla positiivisella mielellä ja lopussa urakka -toivottavasti- palkitaan, kun saan käyttööni huivin, joka onkin itseasiassa vaatekappale! 

torstai 17. syyskuuta 2015

Ensimmäiset taskut ikinä (+niiden kanttaus)



Ensimmäisten housujen jälkeen halusin kokeilla jotain vähän haastavampaa. Äitini jätti minulle pari Ottobren lehteä ja numerosta 1/2015 löytyi näiden Rocking-verkkareiden ohje. Suurimman pähkäilyn aiheutti paitsi virhe piirretyssä kuvassa (yksi sauma liikaa..) niin nämä taskut. Enkä ollut koskaan ennen kantannutkaan. Vaan ihan kivasti onnistuin, oon itse tositositosi tyytyväinen! 

Kokonaisista housuista ei tietenkään käynyt mielessä ottaa kuvaa.. Vaan eipä ne pöydälle aseteltuna kummoisilta näytäkään. Haarakappale on soikea, joten se ei pöydälle oikein asetu. Päällä ovat oikein kivat. Ja päällä olevien vaatteiden kuvaaminen ei ollut se helpoin jobi. 

Ois yhdet apinakankaat leikattu, josko niistä tulis samanmoiset.. 

tiistai 15. syyskuuta 2015

Ompelukoneen kesytys jatkuu..




Kerroinkin jo taannoin yrityksestäni ystävystyä Singerini kanssa. Noh, nyt se jatkuu. Tilasin Kangastukusta muutamia trikookankaita ja vähän resoria. Tänään leikkelin kankaat kaksiin housuihin ja nämä helpommat sain ommeltua tänään päivällä. Pienet sormet toki avustivat missä kykenivät, pääsääntöisesti onneksi syöttötuolissa lastenohjelmaa katsellen ja Talk-muruja napostellen. 

Kaava on Ottobren Straight stripes ja ei kyllä voi housujen ompelu paljon helpompaa olla. Tämä trikoo on kovin liukasta verrattuna niihin muihin, mutta niin vain sain sittenkin ommeltua ja jopa ihan siististi. Kangas laskeutuu tosi kivasti, tykkään noista rypyistä ennen resoria.

Hyvällä mielellä jatkan siis edelleen ystävystymisyrityksiä!

ps. Edelleen nää kuvaukset lapsen päällä on aika hankalia ;)

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Work(s) in progress..



Hmm,. Kukaan ei varmaan voi sanoa yllättyvänsä, jos kerron neulovani jälleen pipoa? Jännästi nuo Tukuwoolit vain huutavat pipoiksi. Neulottu pinta on jotenkin äärimmäisen kotoisan rouhea ja kevyt.. Ja nuo värit. Oon ihan yllättynyt siitä, miten hillittyjä ja maanläheisiä värejä tilasinkaan. Viime aikoina oon neulonut huiveja ja niissä on jos jonkinmoista väriä. Pinkkiä, kirkasta oranssia, keltaista, vihreää.. Ihan kiva palata välillä näihin rauhallisempiin väreihin.

Ja väreistä puheenollen..



En todellakaan tiedä mikä aivoverenkiertohäiriö mulle iski, mutta aloin neulomaan Maarioita, mustana! Siis mustana. Mä en tykkää neuloa mustaa. Sitä ei näe. Silmille kovin työläs väri. Vaikka musta ei kuulemma ole väri ollenkaan? Kuitenkaan lankajemmoistani en löytänyt mitään kivaa sukkalankaa tarpeeksi näihin, joten päädyin sitten Novitan mustaan Nalleen.. Jännä nähdä minkä kokoiset näistä tuleekaan, kun ohje on kuitenkin paksummalle langalle.

Mutta silti.. että sitten mustat sydänsukat.. 

Mitäs teillä muilla on kesken?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Pari pipoa ohjeineen



Tukuwoolien saavuttua en vielä tiennyt yhtään mitä niistä aikoisin tehdä, Ajatus raidallisesta piposta oli kytenyt jo hetken aikaa takaraivossa, joten sellanen sitten syntyi. Lapsen pipo oli aloitettu jo vuosi sitten, mutta eilen W ojensi minulle käsityöpussin, jossa tuo tekele oli. Aloinpa sitä sitten jatkamaan, W istuksi vieressä sohvalla ja katseli piirrettyjä. Uskomatonta, en uskonut pääseväni päiväsaikaan neulomaan vielä aikoihin.

Aikuisen pipo:
Lanka: Tukuwool
Puikot: 3mm pyöröpuikot (100cm)
Menekki: n. 40g

Luo 110s (55/puikko).
Neulo resoria (1 takakautta oikein, 1 nurin) n. 5cm.
Neulo sen jälkeen sileää neuletta raidoittaen esim kahdella värillä, kuten mallipipossa.
Kun pipon korkeus on n. 18cm, aloita kavennukset: *8o, 2o yht*, toista *-* koko kerros. Seuraavalla kerroksella neulo *7o, 2o yht* ja taas toista *-* koko kerros. Jokaisella kerroksella kavennusten välissä olevat silmukat vähenevät yhdellä. Neulo lopuksi 2o yht koko kerros. Päättele jäljelle jääneet silmukat ja ompele tupsu kiinni. 

Vauvan pipo:
Lanka: Novita Wool
Puikot: 2,75mm pyöröt (100cm)
Menekki: n. 30g

Luo 100s (50/puikko).
Neulo resoria (1 takakautta oikein, 1 nurin) n. 3,5cm.
Neulo sen jälkeen sileää neuletta.
Kun pipon korkeus on n. 14cm, aloita kavennukset: *8o, 2o yht*, toista ** koko kerros. Seuraavalla kerroksella neulo *7o, 2o yht* ja taas toista ** koko kerros. Jokaisella kerroksella kavennusten välissä olevat silmukat vähenevät yhdellä. Neulo lopuksi 2o yht koko kerros. Jäljelle jää 10s. 

Siirrä silmukat yhdelle puikolle. Neulo silmukat oikein. *Älä käännä työtä, vaan siirrä työ puikon toiseen päähän (sukkapuikoilla toiseen päähän, pyöröpuikoilla kaapelin kautta toisen puikon päähän). Lanka jää siis työn vas. reunaan ja työn oikea puoli on neulojaan päin. Neulo silmukat oikein.*. Toista *-*, kunnes "hännän" pituus on n. 8cm. Päättele silmukat ja ompele "häntä" lenkiksi niin, että nurja puoli jää sisälle. 

Jatkamalla pipon korkeutta saa piposta sopivamman isommallekin lapselle.


***


Jännä huomata, miten pieni muutos langassa ja puikoissa ja vain 10s ero saa aikaan ihan täysin eri kokoiset pipot.. 

lauantai 5. syyskuuta 2015

#blogisitarina



1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. 


Kiitos haasteesta Silmukan saalistus-blogi!

Miten syntyi helyes?

Olin jo aiemmin yrittänyt blogin perustamista ja kirjoittelua, mutta asia ei oikein ottanut tuulta alleen. Vuonna 2011 perustin blogin, joka yksinkertaiseti sai kantaa nimeä, jota käytin (käytän) useimmissa sosiaalisissa medioissa. Uusi parisuhde ja muutokset elämässä tekivät ajatusten purkamisen tarpeelliseksi. Samoihin aikoihin innostuin myös käsitöistä ihan uudella sykkeellä ja enenevissä määrin blogin tekstit käsittelivät käsitöitä.

Kolmisen vuotta sitten aloin keskittymään blogissakin enemmän käsitöihin, kun sain ensimmäiset villasukkani neulottua. Ja heti perään toiset... Ja sitten kolmannet. Ja sitten opettelin magic loop -tekniikan ja sitten niitä alkoikin putkahdella enemmän. Vuosi sitten innostuin myös huivien neulomisesta tosissani ja niitäkin on nyt jo enemmän kuin omiin tarpeisiin. Ehdottomasti suurimmat virstanpylväät bloggaamisen aikana on olleet tuo magic loopin hoksaaminen, kaksi blogitapaamista, bloggaajan haaste 31 ja nyt nämä huivit ja niihin hurahtaminen. Toki myös muutamien ohjeiden kirjoittaminen on tuntunut jollakin tapaa merkittävältä, kun kaikki ei aina olekaan muiden ohjeiden mukaan tekemistä ja joku joskus jopa kokeilee ohjeitani!

Yksi merkittävä tapahtuma omassa blogihistoriassani on toki myös poikani syntymä, jonka jälkeen bloggaaminen sai jäädä hetkeksi lähes kokonaan. Yksinkertaisesti ei ollut aikaa neuloa, keskittymiskykykin puuttui käsitöiden suhteen ihan täysin ja koneella istuminen oli muutenkin todella vähissä.  Hiljalleen kuitenkin palasin takaisin, kuten lupasinkin. ;)

Yhdessä vaiheessa oli pieni kriisi blogin suhteen, mikään ei onnistunut ja ulkonäkö ei miellyttänyt ja tuntui siltä, että nyt tarvitaan piristysruisketta isolla ruutalla. Päädyin ostamaan blogipohjan Etsystä. Täysin ongelmitta ei ole sujunut, profiilikuvani esimerkiksi on taas ihmeellisen suttuinen, vaikka sen olen ohjeiden mukaan asettanut ja ollut yhteydessä pohjan tekijäänkin. No, kaikkea ei kai voi saada. Joka tapauksessa blogin ulkoasu miellytti päivityksen jälkeen taas omaa silmää ja innostus löytyi taas.

Nykyään blogi on aikalailla omien töiden esittelyä, kuulumisten kertomista ja rakas harrastus. Etenkin kun sain taas toimivan tietokoneen, on tästä W:n päikkäriajan kuvaamisesta, kirjoittamisesta ja suunnittelusta tullut taas yhä tärkeämpi ajanviete. 

***

Nyt en jaa tätä kuin yhdelle, koska haaste on kiertänyt niin monessa lukemassani blogissa jo :) 
Paiqo, olepa hyvä!

torstai 3. syyskuuta 2015

Uusia innovaatioita



Rouheaa Tukuwoolia pipoksi muuttaessani aloin jo aikaisessa vaiheessa miettimään tupsua. Lankasta pahvin tms ympärille pyöritetyt ja siitä saksitut tupsut kun eivät mulla tuppaa yleensä kovin hyvin kestää. 

Muistin nähneeni jossain joskus nahkaisen pallon pipon päällä keikkumassa. Nahkaa ei tähän hätään kyllä mistään saa, joten mitenkäs onnistuisi vaikka .... 
.....huovuttaminen!

Lankalaatikoista kaivelin viime vuonna ostetut Novitan jotkut langat, joiden tiesin huopuvan. Vyötteet hukkuivat jo aikaa sitten. Pyörittelin pieniä keriä ja neulalla pujottelin hännän aina pallon sisälle. Pallot pesukoneeseen 60 asteeseen pyyhkeen kanssa ja avot. Siinä ne. Uudet tupsuni pipoihin!

Lähipäivinä tulossa myös ohjetta pipoon..

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Ompelukoneen kesytys osa1.



Aiemmin mainitsinkin jo, että tarkotuksena ois tarttua härkää (ompelukonetta) sarvista ja oppia ompelemaan. Äitini on yhdeltä ammatiltaan ompelija ja hän ompeli minulle ja veljilleni vaatteet, kun olimme pieniä. Nyt hän on taas innostunut ompelemaan vaikka ja mitä, ja muakin on alkanut kiehtomaan ompelun salat.

Yhtenä päivänä äitini tuli meille käymään kankaiden ja kaavojen kanssa. Tuloksena syntyi nämä tähtihousut, jotka käytännössä ompelin siis puoliksi äitini kanssa. 

Myöhemmin illalla nappasin toisen kankaan, tarkistelin langansuunnat, asettelin kaavat, saksin kankaat ja ommella hurautin W:lle housut kuulkaas ihan itse! Voi sitä riemun määrää. Onnistumisen iloa ei voinut sanoin kuvailla, mutta hymystä ei tullut loppua. Housut ovat aavistuksen isot vielä, joten en niistä ottanut kuvaa blogin puolelle, mutta sivupalkista löytyvästä Instagram-kuvakkeesta pääsette kurkkimaan nekin (sinivihreät pallohousut). 

Innostuin kovasti, nyt täytyisi vain löytää kivoja kaavoja, ostella kankaita ja tarvikkeita ja opetella jäljentämään kaavat oikein. Mutta onhan tässä vielä aikaa. Haaveissa olisi ommella itselleni mekko(ja). Oon nyt kotona ollessani tykästynyt käyttämään mekkoja, mutta kun niitä ei kovin montaa ole. Ompelemalla saisi ehkä jopa kivempia kuin kaupasta. 

No, aika näyttää. Mutta eipä ole ompelukone enää niin suuri mörkö kuin aiemmin! 

tiistai 1. syyskuuta 2015

Eyeblink




Oon jo pitkään katsellut Heidi Alanderin huivimalleja ja päätin nyt tarttua tähän Eyeblink-huiviin sen kauniin pitsiosion takia. 

Lanka: Isager Alpaca 2
Puikot: 4,5mm
Menekki: 93g

Huivi valmistui yllättävän nopeasti, vaikka lopussa silmukoita olikin ihan kiitettävä määrä, vaikken tehnytkään ihan niin suurta kuin ohjeen mallihuivi. Alpakkalanka oli ihanan kevyttä neulottavaa ja se suorastaan soljui puikoilla. 

Lopputuloksena on äärimmäisen kevyt ja kauniisti laskeutuva huivi. Koko on melko valtava, en edes tajunnut pingottaessani mitata, mutta reilu huivi hartioille, kaulassakin varmasti lämmittää, koska saa kiedottua oikein mukavasti kaulan ympärille. 

Oletko sinä neulonut tämän suunnittelijan huiveja?