keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Sukkajumi selätetty -hetkeksi!


Noniin, johan tuli valmista! 

Lanka: Regia Arne&Carlos valekirjoneulelanka
Puikot: 2,5mm 100cm Knitpro Karbonz pyöröt
Magic loopilla varpaista varteen

Ostin Lankamaailman blogitapaamisen yhteydessä itselleni kaksi kerää tätä lankaa ja nyt ne muotoutuivat sukiksi. Silmukoita jalkaterässä 56 ja varressa lopulta 70. Lisäykset tein keskelle taakse ja sukkaa tekovaiheessa vain kerran sovittaneena totean saaneeni oikein kelvot polvisukat itselleni! 

Lanka oli miellyttävä neuloa, en ollutkaan Regian lankoja aikoihin neulonut. Kuvio muistuttaa jonkin verran kirjoneuletta, mutta eihän se nyt sille vertoja vedä. Kuitenkin oli hauska neuloa, kun odotti aina seuraavaa värinvaihtoa ja "kuviota". Hyvä fiilis jäi ja sukkamotivaatio tais tehdä paluun, ehkä sittenkin saan 12 paria sukkia tehtyä tänä vuonna.. Ehkä. 

maanantai 9. marraskuuta 2015

Isänpäivätorttu


Eilen vietettiin meidän perheessä toista isänpäivää. Aamulla isimies sai nukkua pidempään ja herättämään kun mentiin, niin W sanoi "avaa, avaa", että isi ymmärtäisi avata paketin. 

Iltapäivällä tuli myös appiukko käymään, kun ihan varta vasten kutsuttiin. Leivoin aamupäivällä jääkaappiin tortun odottamaan iltapäivän kahvitteluja. Tortusta tuli sen verran mainio, että jaanpa reseptin myös tänne.

Tarvikkeet: 
valmis torttupohja
1 prk vispikermaa
1prk valkosuklaa-lime rahkaa
1 liivatelehti
tilkka sitruunamehua
marjoja (mustikoita ja mansikoita)

Ota marjat pakkasesta sulamaan. Kostuta torttupohjaa hieman esim maidolla tai mehulla. Laita liivatelehti kylmän veteen. Vatkaa vispikerma. Sekoita rahka vispikerman joukkoon. Lisää sitruunamehun joukkoon n. 2rkl kiehuvaa vettä ja sekoita liivatelehti kuumaan mehuun. Lisää liivateseos vispikerman ja rahkan sekaan ja sekoita. 

Levitin mansikat ja osan mustikoista tortun pohjalle ja lusikoin kerman päälle. Kerman päälle ripottelin loput mustikat. Laita torttu jääkaappiin muutamaksi tunniksi.


perjantai 6. marraskuuta 2015

Kuulumisia



Anoppi kävi miehensä kanssa yhtenä sunnuntaina kylässä ja toivat tullessaan kukkia. Pitihän niitä heti hieman kuvaillakin, kun ei meillä yleensä kukkia ole. Kaunis kimppu!

W ei nykyään vierasta enää pahasti, hetken aikaa kestää lämmetä, mutta sitten ei puheesta tule kyllä loppua. Kovasti höpöttelee sekä omiaan että ihan oikeita sanoja. 
"Äiti, isi, kissa, (h)ampaat, (v)aapaat, (h)ousut, (l)intu, hana, (v)että, joo, ei, (h)ieno, puu, kuu, imuri, ovi, (s)einä, kori, (k)iinni, avaa, istu, seisoo, (l)iitu, auto, (mu)mmi..." jne. En edes muista kaikkia.. Asiayhteys kertoo paljon, mutta kyllä sieltä ihan oikeita sanoja tulee :D Kommunikaatio helpottunut kummasti, kun ymmärretään toisiamme sanallisestikin. 

Poskihampaat hankaloittavat hieman elämää tällä hetkellä, mutta ulkona nekin unohtuvat, kun täytyy jokainen roskis, postilaatikko, auto ja muut osoitella ja höpistä koko ajan. Kaupasta yleensä kävelee itse kotiin lähes koko matkan, toisinaan täytyy pysähdellä ihmettelemässä jokainen "(l)ehti!". 

Alkuvuodesta ois tarkoitus saada paikka johonkin lähellä olevaan päiväkotiin, mikä tarkoittaa sitä, että mun ois aika alkaa tutkiskella työpaikkoja. Muutama uravalinta on korvan takana, yksi tällä hetkellä ylitse muiden. Täytyy suunnitella hieman lisää, josko onnistuisi. 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

torstai 5. marraskuuta 2015

Valekirjoneuletta



Sain aloitettua valekirjoneulesukkani jo jokin aika sitten ja niitä olen hiljakseen tässä neuloskellut W:n päiväunien ja yöunien aikoihin. Lankana siis Regian Arne&Carlos-sukkalanka. 

Eihän tuota jälkeä nyt ihan kirjoneuleeksi voi sanoa, mutta hauska sitä on silti neuloa. Puikkoina 2,5mm pyöröpuikot ja jäljellä enää varren neulominen loppuun. Eli siis langan neulominen loppuun, kun en ajatellut jämäkeriä tästä itselleni jättää. :) Ilmeisesti ihan polvipituiset näistä riittää, yksi kerä per sukka. Värit on kivan pirteät ja lanka liukuu kivasti puikoilla, helppo neuloa. 

Näihin tein tiimalasikantapäät, koska halusin palauttaa sen mieleeni -onnistuinkin jopa. Oon muutaman kerran tehnyt tiimalasikantapään tätä ennen ja tykkään siitä miten se istuu jalkaani. Eihän se yhtä vahva ole kuin vahvistettu kantapää, mutta eiköhän se kestä tarpeeksi. Tai sitten pujottelen silmukoiden läpi nurjalle puolelle vielä vahvistusta.

Millä tyylillä sinä teet kantapään?