tiistai 4. maaliskuuta 2014

Pappakoira

Helmikuun lopussa Bono oli kipeä. Se ei juurikaan halunnut lähteä liikkeelle, tärisi, jännitti lihaksiaan ja oli kaikinpuolin selvästikin kipeä. Hihnalenkillä normaalisti vetävä koira kulki metrin verran mun perässä, jähmeästi silloinkin. Iltaa kohden vointi  vähän parani ja koiruus makasi tyytyväisenä lämpimissä paikoissa. Liikkeelle lähteminen oli vaikeinta, mutta liikkuminen sen jälkeen sujui, vaikkakin jäykästi. Mistään erityisen akuutista ei kuitenkaan tuntunut olevan kyse, joten sain seuraavalle päivälle sitten ajan eläinlääkärille. 



Lääkäripäivän aamuna Bono oli lähestulkoon normaali. Vähän jäykkyyttä ja liikkellelähdön haluttomuutta edelleen ilmassa, mutta ei mitään niin selvää kuin edellisenä päivänä. Eläinlääkärin pihassa käyttäytyi jo täysin normaalisti. 

(Ps, kahdessa yllä olevassa kuvassa on itse ommeltu takki, joka toimii käytössä paremmin kuin hyvin!)

Vaan niinpä kuitenkin syyksi paljastui prostata hyperplasia, vanhan papan vaiva siis. Arkuuttakin oli hieman, joten saatiin tulehdukseen antibiootit. Ja kipulääkettäkin saatiin koiran oloa helpottamaan. 

Kotimatkalla piipahdettiin ostamassa uutta ruokaa Bonolle ja löytyipä edullisesti myös villapaita! Reppana kun tuppaa palelemaan, kun ilkeä emäntä trimmaa sen kaljuksi keskellä talvea. Ja onhan tuolla ikää jo sen verran (7,5v), että parempi pukea lämpimästi ;) 

Kipulääke alkoi vaikuttamaan todella nopeasti tyhjään mahaan otettuna, antibiootti meni heti perään. Olivat jotenkin hyvänmakuisiksi tehtyjä, että tuosta vain nappasi suuhunsa ja pureskeli. Sitten oli ruoan vuoro. Kipulääkkeen autettua lähdettiin pellolle kuvailemaan uutta villapaitaa.


Tuo koko oli suurin tarjolla ollut tämän kuosinen ja ajateltiin sen sopivan hyvin. Kuitenkin se meinaa aavistuksen olla kireä tuosta rintakehän kohdalta, mutta eipä tuntunut Bonon menoa haittaavan sitten tippaakaan. 



Värit ovat pappavaivaiselle koiralle enemmän kuin passelit ;) Sopivat myös charmanttiin luonteeseen, jota tästä koirasta ei puutu. Pientä trimmausta vielä noihin hapsottaviin karvoihin, niin ollaan taas erityisen komeina. 

Ja on muuten erityisen kiva kuvata tuota Bonoa uudella kameralla, kun kerrankin kuvissa näkyy kääpiösnautseri eikä musta möykky ;) 

4 ihanaa kommenttia:

  1. Koiru :) Kivoja nämä eläinpostaukset, kun voi tätä omaa lemmikittömyyttä paikata söpistelemällä muiden :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäät! :) Kyllähän nää on iso osa elämää, perheenjäseniä kun ovat :)

      Poista
  2. Voi kun Bono on söpö! Toivottavasti olo paranee ja koiruus virkistyy pian. Hyvä että kameralle on käyttöä ;-)
    - kummitäti -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo on jo oma virkeä itsensä ;) Vähän liiankin kanssa! Ja voi kyllä, kameralle on käyttöä :D Tietäisitkin, kuinka paljon oon jo kuvia ottanut :D

      Poista