tiistai 22. huhtikuuta 2014

Kevätkukkia




Kevätkukat ovat jo jonkin aikaa kukkineet iloisesti takapihalla. Tässä näytteitä liiloista krookuksista. Suurin osa meidän pihan krookuksista on liiloja, mutta yksi raidallinen (pääväri vaalea, raidat liiloja) ja yksi valkoinen on ainakin puskenut nyt maasta ylös. Mun mielestä on joka kevät hauska katsoa, että vieläkö niitä nousee ja minkä värisiä tällä kertaa :) Viime vuonna taisin löytää yhden keltaisenkin. Keltaisia on talon etupuolella ainakin. 

Krookusten lisäksi pihalla kukkii nyt kevättähdet ja lumikellot. Näyttivät aluksi jäävät hirmu mataliksi ja kukintakin suppeaksi, vaan niin vaan sieltä nousivat! Niitä en enää kuvaillut, kun oli liikaa auringonvaloa häiritsemässä. Kevättähdet näyttivät kameran kuvissa valkoisilta ;) Ehkä tässä jonain päivänä jaksan sen verran kyykkiä, että saisin niistäkin viksuja kuvia. Krookukset vain olivat kuvauksellisimpia tänä pääsiäisenä ;) Sireenien alla kasvoi vielä viime vuonna myös valko- ja sinivuokkoja. Jää nähtäväksi mitä sieltä tänä vuonna nousee. Sireenit ainakin saavat moottorisahatuomion, josko lähtisivät kasvamaan uudella innolla :) 

Kyykkimistä (ja kumartelua, nukkumista sekä vauhtia) hidastaa ja hankaloittaa maha, joka kaikkien mielestä kuulemma on varsin kompakti. Viimeksi toissapäivänä kuulin mummoltani, miten se on vielä pieni. Totesi sitten kuitenkin, että koosta riippumatta, kyllähän se rajoittaa olemista ja touhuamista. Vaan kyllä on muuten ryhti ruokapöydässä parantunut, kun ei voi lysähtää kasaan ;) 


Ajatuksia odotuksesta -sarjaa en hetkeen ole kirjoittanut, kun vielä ei ole tullut mieleen mistä kirjoittaisin lisää.. Ideoita otetaan siis vastaan. Vaunuista voisin jotain kirjoittaa, kun saadaan vielä ehjä ratasosa ja runkokin kotiin asti.. Oli rikkinäinen tuo viimeksi haettu. 

Ihanaa, aurinkoista tiistaita jokaiselle 

7 ihanaa kommenttia:

  1. Voi krookukset! Mekin ollaan Supertytön kanssa kytätty niiden kasvua omassa pihassa ja hoitomatkalla :) Mutta kaikkein kivointa on kyllä tässä postauksessa pieni ihmistaimi! :) Mulla oli myös tosi pieni odotusmaha. Kävin viikkoa ennen laskettua aikaa yhdessä perhevalmennuksessa, ja vetäjä kommentoi, että varmaan meilläkin aletaan kohta olla yli puolenvälin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih :D No ei mulla sentäs ihan sellaista oo käynyt, mutta rv21 ei näkynyt vielä päälle päin juurikaan :) Nyt onkin sitten kasvettu kohisten ;) Väitän, että riippuu ihan mahdottoman paljon odottajan ruumiinrakenteesta. Jos on pitkä selkä, ni siellähän mahtuu hyvin kasvamaan ennenku pullahtaa näkyville :)

      Poista
    2. Joo, ja kohdun asennosta varmasti myös. :) Mulla on kait taakse kenollaan, joten luonnollisesti se lapsi kasvaa enemmän sitten siellä. Lisäksi Supertyttö oli vain 2,5 kg ja täysin kaksinkerroin simpukkana, mikä tietty varmasti vaikutti myös. :)

      Poista
    3. No varmasti :) Mä en kohdun asennosta tiedä, siitä ei koskaan oo ollut puhetta missään :) Mutta mä oon ymmärtänyt, että vaikka oliskin taaksepäin kallistunut, niin se kyllä kääntyy "oikeaan asentoon" joskus rv12 mennessä :)

      Poista
    4. Aa, okei! Minulle taas ei kukaan tuosta asennon vaihtumisesta sanonut mitään. Blogeista oppii oikeastikin näköjään vaikka mitä :D

      Poista
  2. Ihana masu:)
    Ajatuksia odotuksesta-sarjassa ois kiva lukea sun ajatuksia/odotuksia/toiveita äitiydestä, vauva-arjesta. Millainen äiti toivoisit olevasi, mihin asioihin haluat panostaa yms.. Tietysti koskaanhan elämää ei voi etukäteen pilkuntarkasti suunnitella, mutta voi sitä aina vähän sommitella ajatuksia...
    Hyviä vointeja:)

    VastaaPoista