sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Sukat miehelle



Tuli tuossa joulusukkien lomassa tikuteltua miehellekin sukat. Ihan pyysi, että neuloisinko, kun hänkin haluaa uudet. Tokihan neulon! Nopeasti valmistuivat ihan perussukat laadukkaasta langasta. Vyöte on hävinnyt, mutta ONlinen sukkalanka kyseessä, jojoba & aloe vera -käsiteltyä, supersukkalankaa. Pitäisi olla erityisen kestävä käytössä. Puikot 3,5mm ja yhtäaikaa pyöröpuikoilla neulottu. 

Oli jotenkin terapeuttista kirjoneuleen lomassa neuloa jotain näinkin aivotonta. W:lla on tästä samasta langasta villasukat, joten isä ja poika voivat nyt samistella sitten ihan urakalla.

Näiden sukkien myötä myös vuoden sukkatavoite on täytetty. 12 paria sukkia syntyi vuonna 2015. Ellen nyt keksi ja ehdi neuloa lisääkin...

lauantai 26. joulukuuta 2015

Hiljaisuus päättyköön






Joulu tuli ja melkein meni, enkä ole edes koneelle ehtinyt kuvia siirrellä ennen tätä tapaninpäivää. Joululahjoja tuli kaiveltua jemmoista, ostettua kaupasta, annettua ja saatua. Jotenkin joulu tuntuu enemmän joululta nyt kun W on 1,5v. Se silmien loiste ja ja iloiset ilmeet paketteja avatessa kruunasi koko aaton. Anoppi tuli miehensä kanssa aattona meille syömään ja avaamaan lahjoja. Yksi ehdottomasti paras lahja on tällä hetkellä kylpyhuoneessa hurisemassa; kuivausrumpu. Uskomatonta, että sellaisen vekottimen voi saada joululahjaksi! 

Joulupäivänä lähdettiin äidilleni syömään, myös veljen perhe ja mummoni saapuivat paikalle. Rentoa yhdessäoloa ja syömistä pitkän kaavan mukaan. Tänään on tarkoitus W:n päiväunien jälkeen lähteä isälleni syömään. Mennään vähän jälkijunassa, mutta lämmittävät kuulemma ruokaa sitten meille erikseen. Ainakaan ei ole tunkua patojen ääressä, kun varmaan ovat kahvitkin jo juoneet meidän saapuessa paikalle! 

Joulukuun alussa löysin jonkin blogin kautta itseni joulukalenterisukkien pariin. Aloitin yhdet, purin ne, hain uudet langat ja aloitin uudelleen. Lopputulos miellyttää silmää ja jalkoja oikein kivasti, harmi vain, ettei ulkona ole kovinkaan kylmä.. Onneksi asumme kuitenkin vanhassa talossa, jossa vetää vähän joka ikkunasta ja sukille on käyttöä sisätiloissa. Kirjoneuleen saloihin tuli tutustuttua nyt ihan kunnolla. Lankadominanssin olin ymmärtänyt väärin, mutta nyt sain asiat kohdilleen ja jouduin jopa kiristelemään käsialaani, jotta neulos ei olisi liian löysää. Jalkaterässä neulos on jo toivotunlaista, käsiala parani tehdessä kummasti. Uudet joulusukat on jo tehty varren puoliväliin saakka, tällä kertaa tulossa riemunkirjavat jämälangoista. Valmistumisaika tosin on vielä hämärän peitossa, mutta hiljalleen niitä tikutellaan. 

Miten sinun joulusi meni? Rauhallista joulun jatkoa jokaiselle <3

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Peräti kahdet sukat..



Voihan järkytys. Mistä tietää, että ei oo hetkeen tullut neulottua (tai kuvattua) sukkia.. No siitä, että niiden kuvaaminen on järjettömän vaikeaa! Siis herranjestas sentään, ensinnäkään asennot ei oo sit niinku mitenkään päin hyvin, käsi tärisee ja kaikki tuntuu vaikealta.. Nämä kuvat olivat nyt ainoat, jotka kehtaa edes jotenkin päin julkaista :D Ensi kerralla sitten paremmin..

Palmikkosukat on neulottu Onionin nokkossukkalangalla ja 2,5mm puikoilla. Lanka itsessään oli oikein mukavaa neulottavaa, välillä vain häiritsi valkoiset kuidut, joiden ilmestymisaikana langan väri ei juurikaan näkynyt. Onneksi kyse oli vain muutaman silmukan ongelmasta kerrallaan, mutta olisin kyllä toivonut tasavärisempää lankaa. Sukat on omasta päästä toteutettu, edellisestä palmikosta on varmaankin pari vuotta aikaa - vähintään.

Kirjoneulesukat on Villestä ja puikot 4mm. Hurja kontrasti muuten, 2,5mm puikoista siirtyä 4mm paksuihin puikkoihin. Tuntui todella kömpelöltä koko homma ensi alkuun, mutta hyvin siitä lähti sujumaan. Kirjoneulekin onnistui hyvin (paremmin kuin mitä kuviin sain vangittua), ainoastaan jalkaterässä on hieman liian tiukkaa, mikä nyt ei kyllä käyttöä haittaa. Pysyvätpähän jalassa :) Värinvaihdon toteutin pakon edessä, koska harmaa loppui. Olisin halunnut kokoharmaat, punaisella kirjoneulekuviolla. Ensi kerralla sitten. Muuten tuo lanka oli hurjan kivaa neuloa ja isoilla puikoilla tuli nopeasti valmista. 

Taas on yhdet sukat aloitettu, katsotaan milloin ne valmistuvat. Tässähän saattaa jopa saada vuoden sukkatavoitteen täyteen tätä vauhtia!

Joko muilla on joululahjat valmiina?

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Sukkajumi selätetty -hetkeksi!


Noniin, johan tuli valmista! 

Lanka: Regia Arne&Carlos valekirjoneulelanka
Puikot: 2,5mm 100cm Knitpro Karbonz pyöröt
Magic loopilla varpaista varteen

Ostin Lankamaailman blogitapaamisen yhteydessä itselleni kaksi kerää tätä lankaa ja nyt ne muotoutuivat sukiksi. Silmukoita jalkaterässä 56 ja varressa lopulta 70. Lisäykset tein keskelle taakse ja sukkaa tekovaiheessa vain kerran sovittaneena totean saaneeni oikein kelvot polvisukat itselleni! 

Lanka oli miellyttävä neuloa, en ollutkaan Regian lankoja aikoihin neulonut. Kuvio muistuttaa jonkin verran kirjoneuletta, mutta eihän se nyt sille vertoja vedä. Kuitenkin oli hauska neuloa, kun odotti aina seuraavaa värinvaihtoa ja "kuviota". Hyvä fiilis jäi ja sukkamotivaatio tais tehdä paluun, ehkä sittenkin saan 12 paria sukkia tehtyä tänä vuonna.. Ehkä. 

maanantai 9. marraskuuta 2015

Isänpäivätorttu


Eilen vietettiin meidän perheessä toista isänpäivää. Aamulla isimies sai nukkua pidempään ja herättämään kun mentiin, niin W sanoi "avaa, avaa", että isi ymmärtäisi avata paketin. 

Iltapäivällä tuli myös appiukko käymään, kun ihan varta vasten kutsuttiin. Leivoin aamupäivällä jääkaappiin tortun odottamaan iltapäivän kahvitteluja. Tortusta tuli sen verran mainio, että jaanpa reseptin myös tänne.

Tarvikkeet: 
valmis torttupohja
1 prk vispikermaa
1prk valkosuklaa-lime rahkaa
1 liivatelehti
tilkka sitruunamehua
marjoja (mustikoita ja mansikoita)

Ota marjat pakkasesta sulamaan. Kostuta torttupohjaa hieman esim maidolla tai mehulla. Laita liivatelehti kylmän veteen. Vatkaa vispikerma. Sekoita rahka vispikerman joukkoon. Lisää sitruunamehun joukkoon n. 2rkl kiehuvaa vettä ja sekoita liivatelehti kuumaan mehuun. Lisää liivateseos vispikerman ja rahkan sekaan ja sekoita. 

Levitin mansikat ja osan mustikoista tortun pohjalle ja lusikoin kerman päälle. Kerman päälle ripottelin loput mustikat. Laita torttu jääkaappiin muutamaksi tunniksi.


perjantai 6. marraskuuta 2015

Kuulumisia



Anoppi kävi miehensä kanssa yhtenä sunnuntaina kylässä ja toivat tullessaan kukkia. Pitihän niitä heti hieman kuvaillakin, kun ei meillä yleensä kukkia ole. Kaunis kimppu!

W ei nykyään vierasta enää pahasti, hetken aikaa kestää lämmetä, mutta sitten ei puheesta tule kyllä loppua. Kovasti höpöttelee sekä omiaan että ihan oikeita sanoja. 
"Äiti, isi, kissa, (h)ampaat, (v)aapaat, (h)ousut, (l)intu, hana, (v)että, joo, ei, (h)ieno, puu, kuu, imuri, ovi, (s)einä, kori, (k)iinni, avaa, istu, seisoo, (l)iitu, auto, (mu)mmi..." jne. En edes muista kaikkia.. Asiayhteys kertoo paljon, mutta kyllä sieltä ihan oikeita sanoja tulee :D Kommunikaatio helpottunut kummasti, kun ymmärretään toisiamme sanallisestikin. 

Poskihampaat hankaloittavat hieman elämää tällä hetkellä, mutta ulkona nekin unohtuvat, kun täytyy jokainen roskis, postilaatikko, auto ja muut osoitella ja höpistä koko ajan. Kaupasta yleensä kävelee itse kotiin lähes koko matkan, toisinaan täytyy pysähdellä ihmettelemässä jokainen "(l)ehti!". 

Alkuvuodesta ois tarkoitus saada paikka johonkin lähellä olevaan päiväkotiin, mikä tarkoittaa sitä, että mun ois aika alkaa tutkiskella työpaikkoja. Muutama uravalinta on korvan takana, yksi tällä hetkellä ylitse muiden. Täytyy suunnitella hieman lisää, josko onnistuisi. 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

torstai 5. marraskuuta 2015

Valekirjoneuletta



Sain aloitettua valekirjoneulesukkani jo jokin aika sitten ja niitä olen hiljakseen tässä neuloskellut W:n päiväunien ja yöunien aikoihin. Lankana siis Regian Arne&Carlos-sukkalanka. 

Eihän tuota jälkeä nyt ihan kirjoneuleeksi voi sanoa, mutta hauska sitä on silti neuloa. Puikkoina 2,5mm pyöröpuikot ja jäljellä enää varren neulominen loppuun. Eli siis langan neulominen loppuun, kun en ajatellut jämäkeriä tästä itselleni jättää. :) Ilmeisesti ihan polvipituiset näistä riittää, yksi kerä per sukka. Värit on kivan pirteät ja lanka liukuu kivasti puikoilla, helppo neuloa. 

Näihin tein tiimalasikantapäät, koska halusin palauttaa sen mieleeni -onnistuinkin jopa. Oon muutaman kerran tehnyt tiimalasikantapään tätä ennen ja tykkään siitä miten se istuu jalkaani. Eihän se yhtä vahva ole kuin vahvistettu kantapää, mutta eiköhän se kestä tarpeeksi. Tai sitten pujottelen silmukoiden läpi nurjalle puolelle vielä vahvistusta.

Millä tyylillä sinä teet kantapään?

torstai 29. lokakuuta 2015

Blogitapaaminen Ogelissa





Sain yllätyksekseni tänäkin syksynä kutsun blogitapahtumaan, joka järjestettiin Lankamaailman (ensimmäisessä) liikkeessä Helsingin Oulunkylässä. 

Alkukilistelyiden jälkeen Lankamaailman kehityspäällikkö ja väriterapeutti Merja Lieppinen kertoi meille lyhyehkösti eri värien vaikutuksesta alitajunnan kautta käyttäytymiseen. Sen jälkeen Lankamaailman markkinointipäällikkö Elina Urmas kertoi syksyn uutuuslangoista ja -materiaaleista, joita ovat mm nokkonen, juutti ja kierrätysvilla. Myös heijastinlanka pitää pintansa tänäkin vuonna.

Uutuuksista minua kiinnosti eniten Onion Nettle Sock Yarn. Siinä on 70% superwashvillaa ja 30% nokkoskuitua vahvistamassa. Puikkosuositus on 2,5mm. Lanka tuntuu ihanan pehmeältä ja mietinkin, että raaskiiko siitä sukkia tehdä, mutta täytyy varmaankin kokeilla. Värit ainakin ovat herkullisia! 

Muutamalta jo kuulin, että ujous veti hiljaiseksi -samoin minut! Mutta ei se haittaa, hauskaa taisi kaikilla olla joka tapauksessa :) 

Jokin aika sitten haaveilin Regian Arne&Carlos -langasta. Siitä ns. valekirjoneuleesta ja päätinpä sitten ostaa sitä pari kerää kotiin mukaan, josko saisin sen sukkajumin selätettyä. 

Käy toki kurkkaamassa muidenkin paikallaolleiden kirjoitukset allaolevista linkeistä:

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Lauantaiaamun leipä



Enpä ollut ennen leipää leiponut. Sämpylöitä toki, mutta nehän eroavat merkittävästi oikeasta leivästä ;) Pieni ihana -blogissa (joka muuten on yksi lempiblogeistani), oli jo aikaa sitten ohje "maailman kauneimpaan ja helpoimpaan leipään". Enkä kyllä mene kieltämään, ulkonäkö on kaunis ja teko erittäinkin helppoa. Käykää kurkkimassa ohje omiin kirjanmerkkeihin täältä. Kyllä tuli niin hyvä vaimo -fiilis, kun kannoin liinan sisällä olevan itse tehdyn, uunituoreen leivän pöytään.

***

Kappa-huivi edistyy, viimeinen väri on neulottavana. Muutamia ompeluksiakin olen tehnyt, vielä kun saisin kuvattua ne kunnolla, niin päätyvät tännekin asti. Alkuviikko meni äidilläni kyläillessä ja tänäänkin on illalla ohjelmaa! Vähän meinaa jännittää, mutta viime kerroillakin on mennyt kivasti, joten jännitys lienee turhaa. Lähipäivinä saatte tietää, mistä tällä kertaa on kysymys.

tiistai 13. lokakuuta 2015

Liebster award x2 + 10 muuta kysymystä

Vähän on meinannut jäädä tämäkin haaste roikkumaan, mutta vastaillaas nyt...

Abstrakti-blogin kysymykset:
1. Mikä on bloggaamisessa ja blogeissa parasta?
Ehdottomasti yhteisöllisyys. Omalle kohdalleni ei oo vielä tullut vastaan mitään erityisen negatiivista, vaan tuntuu siltä, että kaikki tsemppaavat toisiaan.

2. Miten vietät vapaa-aikaasi (paitsi bloggaamalla)?
Poikani kanssa pääsääntöisesti. Ulkoillen, kotitöitä tehden. Käsityöt vievät kaiken "oman aikani" päiväunien aikaan sekä iltaisin. 

3. Mitkä asiat tekevät sinut iloiseksi?
Ihana pieni perheeni, arki ja elämän pienet ilot.

4. Jos voittaisit lotossa, mitä tekisit?
Joko muuttaisin tai sitten remontoisin nykyisen kotimme lattiasta kattoon ja kalustaisin kokonaan uudelleen.. Sama juttu pihalle. Toki myös ehkä ostelisin itselleni kunnon lankavaraston, kangasvaraston ja päivittäisin varmaankin vaatekaappini (ennen vaatteet olivat pieniä, nykyään isoja ja kaikki ovat ainakin 2v vanhoja). Olipa itsekkäitä ideoita :D

5. Mitä arvostat elämässäsi eniten?
Vaikea kysymys. Arkea ehkäpä. Ne pienet asiat <3

6. Mitä haluaisit tehdä elämässäsi toisin?
En ehkä mitään.. Jos tämä on samantapainen kysymys kuin "kadutko mitään". En kadu. 

7. Mihin matkustaisit jos voisit valita minkä kohteen vain?
Jaa.. En ole kokenut matkaaja, mutta Thaimaasta pidin kovasti. Iloisia ihmisiä ja niin edelleen. Toki siellä asuu myös "sukulaisia", joten siellä ois kiva käydä uudelleen.

8. Mikä on unelma-ammattisi tai mitä tekisit jos voisit tehdä mitä vain?
Jos ei tarvitsisi töihin mennä, niin pitäisin varmaan mummoille käsityökerhoa.. Miksei muillekin. Lankakaupassa ois ihana olla töissä. Unelma-ammattia ei ole.

9. Elämäsi paras kokemus?
En osaa yhtä sanoa.. Toki raskaus ja synnytys ainakin muutti kaiken, positiivisesti. Että ehkäpä se?

10. Pahin pelkosi?
Että läheisimmille ihmisilleni tapahtuisi jotain pahaa.

11. Minkä biisin kuuntelit viimeksi?
Tuossa taustalla soi joku hempeä soittolista, mutta en kyllä tunnista kappaleita enkä siis osaa nimetä. Tietoisesti laitoin soimaan eilen Antti Tuiskun Keinutaan.




Merin kysymykset:
Mikä on onnistunein neuleesi?
Hmm.. Vaikeaa! Nyt pinnalla on kirjoneule, joten edellinen kirjoneulepiponi on viimeisin onnistunein neuleeni. Jokaisen onnistumisesta iloitsen, mutta en ole koskaan laittanut niitä mihinkään järjestykseen päässäni.

Mitä neulot mieluiten?
Tällä hetkellä huiveja ja pipoja. Toivon saavani sukkamojon takaisin, että saisin kaappeihin uusia sukkia koko perheelle.

Lempilankasi?
Riippuu tarkoituksesta. Pipoihin Gjestal Janne tuntuu olevan todella ihanan pehmeä. Huiveissa taas ehkä Wollmeisen langat tai jos kevyempää haluan, niin Isagerin Alpaca on loistava.

Kuka on lempisuunnittelijasi?
Ei minulla ole sellaista.

Millaisista puikoista pidät?
Knitpron Karbonz -hiilikuitupuikot, pyöröinä, mieluiten irrallisina.

Lempiherkkusi?
Jos haluan istua sohvan nurkkaan tv:tä katselemaan, niin herkuttelen sipseillä. Jos taas haluan herkutella neulomisen lomassa, niin imeskeltävät karkit on parhaita :D

Teetkö käsitöitä tehdessä muuta, esim katsot telkkaria tai kuuntelet musiikkia? Jos niin mitä?
Joskus tulee katsottua Netflixistä erinäisiä sarjoja. Neulomisten lomassa on tullut katsottua mm. Bones, Drop Dead Diva, Hannibal, Jericho, Breaking Bad ja uusimpana seuraan nyt Suits -sarjaa.

Mistä mallista haaveilet, mutta tiedät ettet tule ikinä saamaan sitä aikaiseksi?
En osaa sanoa.. Ehkä joku isotöinen kirjoneuletakki vois olla sellainen. En ole ajatellut, että en _koskaan_ saisi jotain aikaiseksi.

Mitä muuta harrastat?
.. En muuta :D

Minne haluaisit lomailemaan?
Lappiin

Kuka on idolisi?
Äitini :) 




Pian kysymykset:
1. Minkä asian haluaisit toteuttaa lähitulevaisuudessa?
Jaa.. Työnhaku voisi olla ajankohtainen asia. Käsitöistä Kappa-huivi valmiiksi, parit kirjoneulepipot ja sukkia kun saisin myös neulottua, niin olisi kiva. 

2. Jos olisit sarjakuvahahmo, kuka olisit?
En yhtään tiedä :D

3. Bravuurisi keittiössä?
Arkiruoka varmaankin. Leivon myös mielelläni. Mitään yksittäistä en osaa nimetä.

4.Miten näet blogisi tulevaisuuden?
Pojan synnyttyä on päivitykset harventuneet, ihan jo ajanpuutteen takia. Käsityötkään eivät valmistu niin nopeasti kuin ennen (yllättävää), joten tahti on hitaampi myös blogin puolella. Toisaalta panostan ehkä nykyään kuviin enemmän. Ompelutöitä tullee myös näkymään enemmän, kun nyt olen siitä innostunut. Joskus olisi ihan mahtavaa aloittaa joku blogiyhteistyö jonkin tahon kanssa, mutta se nyt on vain tällaisen piskuisen blogin haave.

5.Podetko koskaan maailmantuskaa?
En.

6. Ideaalivapaapäiväsi?
Jos ajattelisin lapsivapaata päivää, niin aamu alkaisi hitaasti, hyvin nukutun yön jälkeen. Aamukahvi, neuletyö, musiikkia. Neuloisin varmaan koko päivän :D

7. Kadutko mitään tekemiäsi ratkaisuja?
En.

8. Miten mies saa sinut nauramaan?
Omilla sanoituksillaan :D

9. Miten otat tästä syksystä parhaat palat irti?
Ulkoilemalla paljon, elämällä hetkessä.

10. Oletko aamun vai illan virkku?
Aamun virkku, ehdottomasti.



maanantai 12. lokakuuta 2015

Pipo ja sen kaveri




Jäin koukkuun, kirjoneuleisiin nimittäin. 

Kaverini alkoi neulomaan tätä pipoa ja mä innostuin myös.

Lankana Gjestal Janne (sininen ja harmaa) ja Novita 7Veljestä (sinapin keltainen). Puikot mulla oli kokoa 3,5mm, kun tuppaa tuo käsiala olemaan turhan löysää useimmiten. Tekeminen oli todella kivaa, nopeaa ja yllättävää kyllä; helppoa. Pipo oli kolmas kirjoneuleeni ja eipä ois paljon paremmin voinut onnistua. 

Luin jonkin verran lankadominanssista ennen aloittamistani ja ymmärsin asian niin, että väri, jonka haluan korostuvan, tulee "ylhäältä" ja pohjaväri alhaalta. Käytännössä ratkaisin asian siten, että järjestelin langat käsissäni siten, että pohjaväri meni normaalisti etusormen yli, mutta kuvion väri meni sekä etusormen että keskisormen yli, jolloin kuvion lanka oli aina "kauempana" sormella kuin pohjavärin lanka. Vaikea selittää, olis varmaan ollut helpompi näpsäistä kuva ;) Joka tapauksessa mun silmään tuo kuvio näyttää kivalta, yksittäisetkin silmukat näkyvät paremmin kuin edellisissä kirjoneuleissani. Langanjuoksutkin sain sopiviksi, kun vain kuuntelin lankaa ja en miettinyt asiaa sen kummemmin. Pisin langanjuoksu tässä kuviossa on 5 silmukkaa, eikä kyllä kiristä yhdessäkään kohdassa. Vielä, kun jonkin tupsun siihen keksisin keikkumaan, niin olis täydellinen. Nytkin jo päässyt käyttöön, mutta tupsu kruunais kokonaisuuden. 

Ja pitihän se jo uusi pipo aloittaa, tästä on suunnitteilla lasten koko, saapa nähdä millainen tulee :) 

***

Kovasti houkuttaa nyt kaikki kirjoneulelapaset ja sukat ja ah. Ongelmaksi muodostuu lähinnä lankojen puute. Jemmoissani ei ole kovinkaan montaa yhteen sopivaa lankaa enää. Ihan perussukkiakin ois kiva tehdä, mutta kaapeissa olevat langat ei puhuttele sitten niinku yhtään. Joku kauniisti raidoittuva lanka vois olla kiva, mutta värien pitäis olla äärimmäisen herkulliset. Toisaalta kiinnostaisi kokeilla niitä valekirjoneulelankoja, oletteko te lukijat kokeilleet niitä jo?

Millä langalla sinä tykkäät tehdä kirjoneuletta? Suosikit pipoihin ja sukkiin ja lapasiin? 

tiistai 6. lokakuuta 2015

Crocodile-huppari






Nyt mä kyllä pakahdun ylpeydestä. 
Tää huppari on enemmän kuin onnistunut. Housujen teko nyt sujuu kyllä, mutta en villeimmissä kuvitelmissanikaan uskonut, että saan ommeltua ensimmäisellä kerralla lapselleni paidan, jota oikeasti kehtaa pitää kodin ulkopuolellakin.

Kangas on ostettu kangastukku.comista. 
Kaava: Ottobre 1/2015 Crocodile -huppari

Pitkään nämä marinoituivatkin leikattuna pöydällä, mutta parina viime päivänä sain ommeltua hupparin valmiiksi. Yllättävän helppoa oli ommella. Toki matkaan mahtui mm. hiharesorien purkua, ompelukoneen säätämistä, uudelleenlangoittamista, puolaamista, koneen putsaamista, kiroilua ja ylälangan jumiutumista. Alalangan sakkaamista ei sentään tän projektin aikana tapahtunut, ihme sinänsä, kun se on ollut se yksi suurimmista ongelmista. Lopputulokseen oon äärimmäisen tyytyväinen, ilo ja ylpeys omasta aikaansaannoksesta on jotain mittaamatonta just tällä hetkellä!

Kyllä nyt kelpaa. 

Valokuvatkin onnistuivat, kun annoin linssinsuojuksen näprättäväksi! 

tiistai 29. syyskuuta 2015

Apinapökät


 

Apinapökät vihdoin koneella ja täyttä vauhtia blogiin kanssa!
Toimii. 

Ottobre 1/2015 Rocking-verkkarit.

En tiedä johtuuko mun ompelutaido(ttomuude)sta vai onko Ottobren housut pääsääntöisesti isoja, mutta nämäkin on lahkeista turhan pitkät toistaiseksi. Pepussakin yllinkyllin kasvunvaraa. Vaan eihän se haittaa, lapsilla on tapana kasvaa. Mieluummin hieman isot kuin pienet! 

Nämä pökät surruttelin äidin saumurilla. Oli se vaan näppärää! Kangas on omaan silmään aivan superihana, kangastukku.comista tilattu. 

Kuvat näpsitty huomaamatta puhelimella, koska pinkki järkkäri on pojan mielestä liian kiva. Siksipä kuvien laatu ei ehkä se paras. Mutta saahan noista nyt selvää, saahan? 


tiistai 22. syyskuuta 2015

Kappani on aluillaan





En tiennyt minäkään pari viikkoa sitten. Mutta sitten sain kuulla siitä. On kuulemma melko kovassa huudossa. En oikein innostunut. Mutta innostuinpa sitten kuitenkin! Pyöriteltyäni päässä tarpeeksi monta huivin mallia ja mietittyäni kaapissa olevia Isagerin Alpaca 2 keriä päädyin aloittamaan oman Kappani. 

Teen ohjeesta poiketen 2,5mm puikoilla (hullu) ja lankaakaan ei ole ihan tarpeeksi, mutta uskoisin näistä tulevan ihan passeli kuitenkin.

Aloitin harmaalla, mutta mitenkäs nuo kaksi muuta väriä menevät? Harmaa, vihreä, ruskea oli alkuperäinen ajatukseni, mutta onko tuo harmaa, ruskea, vihreä sittenkin parempi? 
Kummin päin sinä laittaisit?
 Ehdotuksia otetaan vastaan. Vaan meneehän tuossa harmaassakin vielä sen verran aikaa, että ei tässä kiire ole. Ehdin vaihtaa mielipidettäni montakin kertaa ;) Vähän meinaa jo puuduttaa, kun tiedän miten suuri työ on edessä, mutta koitan olla positiivisella mielellä ja lopussa urakka -toivottavasti- palkitaan, kun saan käyttööni huivin, joka onkin itseasiassa vaatekappale! 

torstai 17. syyskuuta 2015

Ensimmäiset taskut ikinä (+niiden kanttaus)



Ensimmäisten housujen jälkeen halusin kokeilla jotain vähän haastavampaa. Äitini jätti minulle pari Ottobren lehteä ja numerosta 1/2015 löytyi näiden Rocking-verkkareiden ohje. Suurimman pähkäilyn aiheutti paitsi virhe piirretyssä kuvassa (yksi sauma liikaa..) niin nämä taskut. Enkä ollut koskaan ennen kantannutkaan. Vaan ihan kivasti onnistuin, oon itse tositositosi tyytyväinen! 

Kokonaisista housuista ei tietenkään käynyt mielessä ottaa kuvaa.. Vaan eipä ne pöydälle aseteltuna kummoisilta näytäkään. Haarakappale on soikea, joten se ei pöydälle oikein asetu. Päällä ovat oikein kivat. Ja päällä olevien vaatteiden kuvaaminen ei ollut se helpoin jobi. 

Ois yhdet apinakankaat leikattu, josko niistä tulis samanmoiset.. 

tiistai 15. syyskuuta 2015

Ompelukoneen kesytys jatkuu..




Kerroinkin jo taannoin yrityksestäni ystävystyä Singerini kanssa. Noh, nyt se jatkuu. Tilasin Kangastukusta muutamia trikookankaita ja vähän resoria. Tänään leikkelin kankaat kaksiin housuihin ja nämä helpommat sain ommeltua tänään päivällä. Pienet sormet toki avustivat missä kykenivät, pääsääntöisesti onneksi syöttötuolissa lastenohjelmaa katsellen ja Talk-muruja napostellen. 

Kaava on Ottobren Straight stripes ja ei kyllä voi housujen ompelu paljon helpompaa olla. Tämä trikoo on kovin liukasta verrattuna niihin muihin, mutta niin vain sain sittenkin ommeltua ja jopa ihan siististi. Kangas laskeutuu tosi kivasti, tykkään noista rypyistä ennen resoria.

Hyvällä mielellä jatkan siis edelleen ystävystymisyrityksiä!

ps. Edelleen nää kuvaukset lapsen päällä on aika hankalia ;)

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Work(s) in progress..



Hmm,. Kukaan ei varmaan voi sanoa yllättyvänsä, jos kerron neulovani jälleen pipoa? Jännästi nuo Tukuwoolit vain huutavat pipoiksi. Neulottu pinta on jotenkin äärimmäisen kotoisan rouhea ja kevyt.. Ja nuo värit. Oon ihan yllättynyt siitä, miten hillittyjä ja maanläheisiä värejä tilasinkaan. Viime aikoina oon neulonut huiveja ja niissä on jos jonkinmoista väriä. Pinkkiä, kirkasta oranssia, keltaista, vihreää.. Ihan kiva palata välillä näihin rauhallisempiin väreihin.

Ja väreistä puheenollen..



En todellakaan tiedä mikä aivoverenkiertohäiriö mulle iski, mutta aloin neulomaan Maarioita, mustana! Siis mustana. Mä en tykkää neuloa mustaa. Sitä ei näe. Silmille kovin työläs väri. Vaikka musta ei kuulemma ole väri ollenkaan? Kuitenkaan lankajemmoistani en löytänyt mitään kivaa sukkalankaa tarpeeksi näihin, joten päädyin sitten Novitan mustaan Nalleen.. Jännä nähdä minkä kokoiset näistä tuleekaan, kun ohje on kuitenkin paksummalle langalle.

Mutta silti.. että sitten mustat sydänsukat.. 

Mitäs teillä muilla on kesken?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Pari pipoa ohjeineen



Tukuwoolien saavuttua en vielä tiennyt yhtään mitä niistä aikoisin tehdä, Ajatus raidallisesta piposta oli kytenyt jo hetken aikaa takaraivossa, joten sellanen sitten syntyi. Lapsen pipo oli aloitettu jo vuosi sitten, mutta eilen W ojensi minulle käsityöpussin, jossa tuo tekele oli. Aloinpa sitä sitten jatkamaan, W istuksi vieressä sohvalla ja katseli piirrettyjä. Uskomatonta, en uskonut pääseväni päiväsaikaan neulomaan vielä aikoihin.

Aikuisen pipo:
Lanka: Tukuwool
Puikot: 3mm pyöröpuikot (100cm)
Menekki: n. 40g

Luo 110s (55/puikko).
Neulo resoria (1 takakautta oikein, 1 nurin) n. 5cm.
Neulo sen jälkeen sileää neuletta raidoittaen esim kahdella värillä, kuten mallipipossa.
Kun pipon korkeus on n. 18cm, aloita kavennukset: *8o, 2o yht*, toista *-* koko kerros. Seuraavalla kerroksella neulo *7o, 2o yht* ja taas toista *-* koko kerros. Jokaisella kerroksella kavennusten välissä olevat silmukat vähenevät yhdellä. Neulo lopuksi 2o yht koko kerros. Päättele jäljelle jääneet silmukat ja ompele tupsu kiinni. 

Vauvan pipo:
Lanka: Novita Wool
Puikot: 2,75mm pyöröt (100cm)
Menekki: n. 30g

Luo 100s (50/puikko).
Neulo resoria (1 takakautta oikein, 1 nurin) n. 3,5cm.
Neulo sen jälkeen sileää neuletta.
Kun pipon korkeus on n. 14cm, aloita kavennukset: *8o, 2o yht*, toista ** koko kerros. Seuraavalla kerroksella neulo *7o, 2o yht* ja taas toista ** koko kerros. Jokaisella kerroksella kavennusten välissä olevat silmukat vähenevät yhdellä. Neulo lopuksi 2o yht koko kerros. Jäljelle jää 10s. 

Siirrä silmukat yhdelle puikolle. Neulo silmukat oikein. *Älä käännä työtä, vaan siirrä työ puikon toiseen päähän (sukkapuikoilla toiseen päähän, pyöröpuikoilla kaapelin kautta toisen puikon päähän). Lanka jää siis työn vas. reunaan ja työn oikea puoli on neulojaan päin. Neulo silmukat oikein.*. Toista *-*, kunnes "hännän" pituus on n. 8cm. Päättele silmukat ja ompele "häntä" lenkiksi niin, että nurja puoli jää sisälle. 

Jatkamalla pipon korkeutta saa piposta sopivamman isommallekin lapselle.


***


Jännä huomata, miten pieni muutos langassa ja puikoissa ja vain 10s ero saa aikaan ihan täysin eri kokoiset pipot.. 

lauantai 5. syyskuuta 2015

#blogisitarina



1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. 


Kiitos haasteesta Silmukan saalistus-blogi!

Miten syntyi helyes?

Olin jo aiemmin yrittänyt blogin perustamista ja kirjoittelua, mutta asia ei oikein ottanut tuulta alleen. Vuonna 2011 perustin blogin, joka yksinkertaiseti sai kantaa nimeä, jota käytin (käytän) useimmissa sosiaalisissa medioissa. Uusi parisuhde ja muutokset elämässä tekivät ajatusten purkamisen tarpeelliseksi. Samoihin aikoihin innostuin myös käsitöistä ihan uudella sykkeellä ja enenevissä määrin blogin tekstit käsittelivät käsitöitä.

Kolmisen vuotta sitten aloin keskittymään blogissakin enemmän käsitöihin, kun sain ensimmäiset villasukkani neulottua. Ja heti perään toiset... Ja sitten kolmannet. Ja sitten opettelin magic loop -tekniikan ja sitten niitä alkoikin putkahdella enemmän. Vuosi sitten innostuin myös huivien neulomisesta tosissani ja niitäkin on nyt jo enemmän kuin omiin tarpeisiin. Ehdottomasti suurimmat virstanpylväät bloggaamisen aikana on olleet tuo magic loopin hoksaaminen, kaksi blogitapaamista, bloggaajan haaste 31 ja nyt nämä huivit ja niihin hurahtaminen. Toki myös muutamien ohjeiden kirjoittaminen on tuntunut jollakin tapaa merkittävältä, kun kaikki ei aina olekaan muiden ohjeiden mukaan tekemistä ja joku joskus jopa kokeilee ohjeitani!

Yksi merkittävä tapahtuma omassa blogihistoriassani on toki myös poikani syntymä, jonka jälkeen bloggaaminen sai jäädä hetkeksi lähes kokonaan. Yksinkertaisesti ei ollut aikaa neuloa, keskittymiskykykin puuttui käsitöiden suhteen ihan täysin ja koneella istuminen oli muutenkin todella vähissä.  Hiljalleen kuitenkin palasin takaisin, kuten lupasinkin. ;)

Yhdessä vaiheessa oli pieni kriisi blogin suhteen, mikään ei onnistunut ja ulkonäkö ei miellyttänyt ja tuntui siltä, että nyt tarvitaan piristysruisketta isolla ruutalla. Päädyin ostamaan blogipohjan Etsystä. Täysin ongelmitta ei ole sujunut, profiilikuvani esimerkiksi on taas ihmeellisen suttuinen, vaikka sen olen ohjeiden mukaan asettanut ja ollut yhteydessä pohjan tekijäänkin. No, kaikkea ei kai voi saada. Joka tapauksessa blogin ulkoasu miellytti päivityksen jälkeen taas omaa silmää ja innostus löytyi taas.

Nykyään blogi on aikalailla omien töiden esittelyä, kuulumisten kertomista ja rakas harrastus. Etenkin kun sain taas toimivan tietokoneen, on tästä W:n päikkäriajan kuvaamisesta, kirjoittamisesta ja suunnittelusta tullut taas yhä tärkeämpi ajanviete. 

***

Nyt en jaa tätä kuin yhdelle, koska haaste on kiertänyt niin monessa lukemassani blogissa jo :) 
Paiqo, olepa hyvä!

torstai 3. syyskuuta 2015

Uusia innovaatioita



Rouheaa Tukuwoolia pipoksi muuttaessani aloin jo aikaisessa vaiheessa miettimään tupsua. Lankasta pahvin tms ympärille pyöritetyt ja siitä saksitut tupsut kun eivät mulla tuppaa yleensä kovin hyvin kestää. 

Muistin nähneeni jossain joskus nahkaisen pallon pipon päällä keikkumassa. Nahkaa ei tähän hätään kyllä mistään saa, joten mitenkäs onnistuisi vaikka .... 
.....huovuttaminen!

Lankalaatikoista kaivelin viime vuonna ostetut Novitan jotkut langat, joiden tiesin huopuvan. Vyötteet hukkuivat jo aikaa sitten. Pyörittelin pieniä keriä ja neulalla pujottelin hännän aina pallon sisälle. Pallot pesukoneeseen 60 asteeseen pyyhkeen kanssa ja avot. Siinä ne. Uudet tupsuni pipoihin!

Lähipäivinä tulossa myös ohjetta pipoon..