Lankakaupoille tahtois hän...

Tiedättekö sen tunteen, kun omista lankalaatikoista tai -kaapeista ei löydy mieleistä lankaa neulottavaksi? Mulle on käynyt niin monestikin. Viimeksi bongasin Ullasta aivan järkyttävän ihanan sukkaohjeen, Hovineidon

Sitten totesin, ettei mulla ole 7Veikan paksuista lankaakaan yksivärisenä. Monivärisistä on turha kuvitellakaan neulovansa mitään kovin kivaa kuviota, koska palmikot tai pitsineuleet eivät vain yksinkertaisesti erotu sellaisesta langasta niinkuin haluaisin. 

Meinasin tietty, että "No, minähän tästä singahdan vaikka Citymarketiin ostamaan sitä 7Veikkaa". Vaan eihän se niin helppoa ole. Tajusin, ettei mulla ole tarpeeksi pitkiä pyöröpuikkojakaan oikeassa koossa. Voihan surkeus! Eli tarttis Lankamaailmaan lähteä, Oulunkylään, jotta saisin oikean paksuiset vaihtopäät. 4,0mm puikoilla en ehkä uskalla lähteä 7Veikkaa neulomaan, koska käsialani on löysähkö. Asia on nyt kuitenkin jäänyt, koska rahareikiä on muitakin kuin uudet puikot ja langat.

Jäin kuitenkin miettimään, että minkälaisilla langoilla haluaisin lankavarastoani täydentää. Siellähän on tällä hetkellä kyllä sukkalankoja, mutta lähinnä 2-3mm puikoille. Suurin osa 2.5mm puikoille tarkoitettuja. Oon vuoden verran neulonut pääasiassa ohuita sukkia ja nyt ne alkavat tympimään. Haluaisin neuloa jotain paksumpaa, 3,5 -4,0mm puikoille soveltuvaa. Ne valmistuisivatkin nopeasti, joten olisivat aivan ihanteellisia näin neulemotivaatiota metsästettäessä.

Väreistä en sitten olekaan ihan niin tarkka. Musta on tympeä väri neuloa, joten sitä tuskin tulis käytettyä kuin ehkä johonkin kirjoneuleeseen? Värikkäät langat on tällä hetkellä erityisesti mieleeni. 

Näemmä Novitan värikartastakin löytyy tälle keväälle kivoja sävyjä 7Veikkaa. Tykkään erityisesti hieman murretuista sävyistä, niitä on mukava yhdistellä toisiinsa tai johonkin muuhun vaatekappaleeseen. 


Myös Gjestal Jannelle on ainakin lankamaailmassa aivan ihania värivaihtoehtoja! Vielä kun joskus saisin itseni raahaattua sinne Ogeliin, ni voisin saada aikaiseksi jotkut sukat taas.. 



Omista lankavarastoista ei puhuttele just nyt kyllä yhtään mikään lanka, joten jossain vaiheessa on ehdoton pakko ostaa uusia lankoja, jos haluan jotain neuloakin. Täytynee mainita, että mulla on oikeasti pieni lankavarasto. :D 

Ja noiden kollaasien tekemistä tarttee kans opetella... Jospa joskus sais niistäkin siistejä :D Tässä nyt kuitenkin pääosassa värit ja ne taitavat tuosta näkyä ;) 

Minkälaisia lankahaaveita tai -toiveita siellä ruudun toisella puolella on?

Kommentit

  1. Oi, onpa kaunis malli. Tekis mieli heti kaivaa puikot ja langat esille! Mutta ehkä yritän sinnitellä vielä yhden edellisen keskeneräisen loppuun. Kiitos ihanasta malli-vinkistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaa se otti, mutta sain valmiiksi. En vaan tiiä onko toi malli sittenkään niin ihana, kun alkuun aattelin :) http://elamankarusellissa.blogspot.fi/2014/07/hovineito.html

      Poista
  2. Olen kanssa ihaillut tuota Hovineito mallia! Ei vain ole ehtinyt vielä ottaa puikoille. :) Omasta lankavarastostani löytyy pääosin yksivärisiä lankoja, en oikein välitä neuloa monivärisillä langoilla. Värimaailma on aika pitkälle valkoinen-harmaa-sininen, vaikka kyllä jokunen värikkäämpi väri löytyy kaapista. Värikkäämmät langat ovat tosin alkaneet viehättämään enemmän ja enemmän. Taitaa olla hieman kevättä rinnassa. :)

    Itse olen tosi kyllästynyt 7 veljestä lankaan tällä hetkellä, en osta sitä kuin vain silloin kun on pakko. Jotenkin on sattunut hirveän huonolaatuiset kerä, joissa solmuja ja kuituja puskee langasta. Olen miettinyt että pitäisi kokeilla toisen valmistajan lankoja, jotka vastaavat paksuudeltaan 7 veikkaa mutta en ole saanut aikaiseksi selvittää mitä kannattaisi ostaa ja kokeilla. Täytyy tuo Gestal Janne lanka laittaa korvan taakse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei mullakaan ole siis ylipäätään Novitan lankoja ollut työstettävänä aikoihin. Lähinnä tuo 7Veljestä tuli ekana mieleen, kun iski akuutti sen paksuisen langan tarve ja sitä sais tuosta 1km päästä, kun taas muut langat löytyy juna- tai automatkan takaa Oulunkylästä. Että akuuttiin sukanneulomistarpeeseen se 7Veljestä ois ollut ihan passeli, jos multa ois vaan löytynyt oikeat puikot... Täällä päin pk-seutua taitaa lähin lankakauppa olla siellä Oulunkylässä, jos haluaa jotain muuta kuin Novitan lankoja ostella.

      Poista
  3. Ai kamala miten huono-omatunto tuli nyt mun lankavarastosta :D
    (Kaikkea löytyy ja uutta aina ostaa)

    Ihana sukkaohje!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, miksi tuli huono omatunto? :D Sunhan täytyy siis äkkiä neuloa sitä pienemmäksi! ;)

      Poista
    2. No niin todella pitäisi :D Ja lopettaa se uusien ihanien ostaminen ennenku edelliset on puikoilla.

      Poista
    3. :D Mulla ei tosiaan ole tuota ongelmaa.. Mun taas varmaan tartteis joka kauppareissulta ostaa kerä tai kaks jotain lankaa, ni voisin sitten lopettaa tän "Mulla ei oikeasti ole lankaa"-tuskastelun :D

      Poista
  4. Ai vitsit, miten ihana malli! Ihan ohi mennyt! Hmm hmm hmm! Täällä alkaa heti kutittelemaan, mutta kun on vaikka sun mitä tekolistalla taas! Ja joo, tiedän todellakin tuon tunteen lankojen kanssa. Nyt alan olla siinä pisteessä, ettei jemmaa ole oikeasti juurikaan, mutta viimeiset kolme vuotta olen välttänyt ostamasta lankaa (olen ostanut n. kolmesti vähän), eli jos ei ole ollut himo-ohjeeseen sopivaa jemmassa, olen yksinkertaisesti vaan päättänyt tehdä jotakin niistä langoista, joita on, ja jättänyt superkutkutusohjeet kylmästi tekemättä. Ei aina niin kivaa, mutta näin hävitysprojektin loppumetreillä tosi palkitsevaa. Olen oppinut läksyni - ei lankaa jemmaan minulle. :) Ja hei, ihan hyvät kollaasitaidot on! :) Kirkkaat värit on aika pop myös täällä tällä hetkellä, mutta useimmiten mustavalkoiseen yhdistettynä. Aah! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ainakin kollaaseista näkee lankojen värit :D Sehän se pointti tais olla.. Ja tuo malli, eikös olekin kiva!

      Mulla on ihan sama noiden lankojen kanssa. Toisekseen se, että oon oikeasti sen verran pölhö, että jos oikeasti jään miettimään jonkin asian suhteen, että tarvitsenko sitä, päädyn lopputulokseen että en. Ja siis tää käsittää ihan kaikenlaiset tavarat ja jopa abstraktimmat asiat, jotka ois hyvä jättää analysoimatta niin paljon, kuten vaikkapa ns. ystävyyssuhteet.

      Poista
    2. Aivan sama juttu täällä! Jos oikeasti pitää miettiä, onko joku tarpeen, niin vastaus on aika selkeästi EI. Kyllä sen aina tietää ihan saman tien, kun joku natsaa! Ja tämä pätee kaikkeen, myös noihin näkymättömämpiin asioihin: jos pitää sitoumuksista tai kaveruuksista tai mistä hyvänsä miettiä, oisko tämä nyt se juttu, ja keksimällä yrittää löytää niissä pysymiselle oikeutus, niin aika hyvin voi päätellä, että jonkin pitää muuttua. Elämä on liian lyhyt väkinäisiin asioihin, ja niissä roikkuminen tuskin tuo iloa toisellekaan puolelle. Tämäkin on kantapään kautta opittu, kuten minulla tapoihin kuuluu. :D Sen sijaan sydämenihmisille ja -jutuille annan aina kaikkeni, ja niille on enemmän tilaakin, kun olen jättäytynyt kuormittavista asioista pois. Niiden kohdalla varjoaikoinakin kaikki on AINA sen arvoista. :) Mulla on kyllä ollut ihan hirveästi onnea, kun olen löytänyt vaikeiden aikojen jälkeen sellaiset ystävät ja harrastukset, että niille antaisi suht miettimättä vaikka toisen kätensä, jos tarve vaatisi. :P Tai no, voimanostolle en antaisi, koska sit ois outoa nostella! Kuulon voisin antaa sille! :D

      Poista
    3. :D Ah, ihanaa etten ole yksin näine outoine ajatuksineni! Ja kantapään kautta opitaan täälläkin. Esim kaverisuhteita oon karsinut erittäinkin ronskilla kädellä, jos ne kuluttavat enemmän ku antavat ja etenkin kun usein saa kuulla arvostelua ja kokee, ettei omana itsenä oleminen riitä. Omassa (ja oman miehen) seurassa ja eläimille harvemmin tarttee olla muuta ku oma itsensä. Aivan ihanaa, että oot löytänyt sydänystäviä ja -harrastuksia, ehkäpä niitä tännekin vielä joskus ilmaantuu :)

      Mitenköhän me nyt päästiin langoista kavereihin.. :D

      Poista
    4. Haha, näinpä! Nyt jos olisi sellainen käyttöjärjestelmän eteenheittämä error/kysymyslaatikko, niin painaisin nappia "Yes to all." :D Minusta tuntuu, että täällä sinun kommenttilaatikossa meikä karkaa aina ihan laukalle :D ..Mutta joo, sama homma on ollut itsellänikin, tuo riittämättömyys. Olin siinä uskossa, että minun pitää vaan jaksaa pinnistää, ja että joskus minäkin kelpaan itsenäni, kun vaan todistan olevani virheistäni huolimatta ihan kelpo ihminen. Mutta onneksi jossain kohtaa silmät avautuivat ja tajusin lähteä omaan suuntaan. Mää en epäile yhtään, ettetkö kohtaisi sinäkin parhausihmisiä ja -harrastuksia! Mulla on kyllä ollut niin trial & erroria, että toisaalta olisi todennäköisyyksien valossa melkein mahdotonta, ettei jotain kultaistakin olisi jäänyt näppiin :D

      Poista
    5. Joo, on mullakin sentäs tuo suurin kultakimpale, mies, löytynyt tässä matkan varrella :D Ja mitä tulee siihen omaan suuntaan lähtemisellä, ni tuo on tukenut siinä henkisen kasvun osa-alueella. Muut osa-alueet on vielä valloittamatta, vaan ehkä nää tästä ;) Enkä mäkään epäile kohtaavani niitä parhausihmisiä, mutta ne pirut on piilossa! Varmaan samalla tavalla ku minäkin, kotona kyhjöttämässä ;)

      Poista
    6. Just! Just! *innostuu* Myös minä löysin miehen, joka kannustaa minua kasvamaan, ja jonka kanssa tunnen olevani vapaa. Se on minusta parisuhteessa ja kaikessa aika siistiä, tehdä joka päivä omasta tahdosta valinta, että tässä haluan olla mukana. :) Hih, minä huomasin, että parhausihmiset ovat lähinnä tanhuamassa. Löytyi oikea keskittymä! Vähän piti ensin itse mennä harrastamaan, mutta parhausihmiset on siitäkin kivoja, että ne sitten imaisee messiin aika nopeasti eikä niitä tarvitse vakuutella, että mut kannattaa ottaa kyytiin, kun sitä jo huomaakin kuuluvansa kalustoon. :) Jännästi aina, kun tekee jonkun muutoksen, avautuu uusia ovia. :)

      Poista
    7. Ahaa... Mä tykkään liian paljon olla kotona ja liian vähän liikkua ihmisten ilmoilla, että mä löytäisin tollasia parhausihmiskeskittymiä :o Mä oon ollut omanikäisteni keskuudessa kai kummajainen, kun olin parikymppisenä saanut jo tarpeekseni mm. baarielämästä ja sen sellaisesta, shoppailijaakaan musta ei saa :D Oon vitsillä heittänyt, että pitäs kai alkaa käymään tän omakotitaloalueen taloja läpi, josko joku kiva mummo haluis neuloa mun kanssa ;) Valitettavasti se ei enää taida olla vitsi... :D

      Ai että, ihanaa kun kommentoit aiheeseen! Mä luulin olevani ihan yksin tällaisten ajatusteni kanssa :D

      Poista
  5. No et todellakaan ole! Kyllä sitä välillä tuntuu minustakin, että olen takuulla maailman vanhin 27-vuotias :D Tiedätkö, on hyvin monesti tullut sinun ajatuksia lukiessa tunne, että ihan kuin omiani tavaisin. :) Ja voi että mikä idea tuo ovienkolkuttelu! Pitäisiköhän lähteä kierrokselle :D Kotona leppoistavalla neuleseuralla ois kyllä aika kova tilaus täälläkin. Keittäisin ihan teetkin, niin että kyllä nyt kannattais mummojen ehdottomasti tulla, jos koskaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kyllä koskaan saa toteutuksen asteelle tollasta oviin koputtelua :D Mutta jos päätät testata, ni kerro toki tuloksistakin! :D Mäkin mielelläni kuuntelisin mummojen juttuja, elämäntarinoita ja sen sellaisia, joten voisivat ne meillekin tulla kylään :D Ja on oikeastikin ihan huikeeta, että joku ajattelee samalla tavalla, mä kun en ole kovin montaa näin ajattelevaa tavannut :D

      Poista
    2. Haha, tuntien tämän tyypin varmaan löydänkin itseni pian ovikelloja rinkuttamassa. Älä vaan hulluuta hullua! :D No, tänään oikeastaan jo kevyesti aloitinkin, kun kävin kysymässä naapurilta, olisiko lainata keittiötikkaita pätkälle. Neuleseuraksi en kyllä älynnyt kysäistä! Ens kerran sitten! :P ..Joo, toiset menee A:sta B:hen aika suoraan, ja sitten on meitä kantapään kautta oppijoita, joiden pitää tehdä matkalla vähän enemmän syheröä ja löytöretkeä. :) Joskus tunsin jopa huonommuutta siitä, ettei aina mennyt heti putkeen (ja ehkä siihen vähän painostettiinkin), mutta nyt kun miettii, niin kylläpä jäisi moni asia vähälle valolle ja suppeaksi, jos kaikki aina toteutuisi alkuperäisen suunnitelman mukaan! Paljon antoisampaa on tämä ja näkeehän tässä ihan eri tavalla elämänmaisemia! :)

      Poista
    3. Juu, allekirjoitan kyllä elämänkokemukset, joita kantapäätekniikalla oppiessa saa. Vaikkei se kivoin tapa olekaan. Jälkikäteen voi sitten huokaista ja hymyillä. :)

      Poista
  6. Tää on kyllä postaus, joka itsekkin pitäisi toteuttaa! Ehkä jo ensi viikolla :) Ja noissa Maija ja Janne langoissa on ihan kamalan ihanat värit! "Jouduin" käymään Tampereen Lankamaailmassa pari viikkoa sitten reklamaation takia ja ihme kyllä en vilkaissut lankoihin päinkään! Sitten kun lankalaihis antaa periksi, niin luultavasti tuota Maijaa voisi löytyä mun lankavarastoon useammassakin värissä :) Pitääkin uhrautua ja tutkia hieman muutamia verkkokauppoja, että mitä ne mun unelmalangat olis ;) Pitää vaan varoa, ettei ostoskorit täyty! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei pelkoa, että ostoskorit täyttyis, kun en viitsi näkemättä ostaa "uusia" lankoja. :) Viimeksi puikko-ostoksilla kävin vasta muutamia viikkoja sitten, mutta en minäkään silloin lankoihin vilkaissut. :) Unelmalankapostaus oiskin mielenkiintoinen.. Tällä kertaa tyydyin pohtimaan, mitä ehdottomasti tarvitsisin hetinyt :D

      Poista
  7. Mulla on tätä nykyä aikasta paljon lankoja. Onneksi ei kuitenkaan lähellekään niin paljoa, kuin joillakin muilla, jotka FB:n villasukkaryhmissä ovat lankavarastoaan esitelleet :D Välillä siitä omasta lankakasasta löytää malliin kuin malliin langan, mutta toisinaan vasta kaupan hyllyillä keksii, että tästä langastahan ne sukat saisi tehtyä (, eikä tietenkään juuri sitä väriä löydy kotoota!). Mä ihastuin syksyllä raitalankoihin. Ennen kiersin ne todellatodellatodella kaukaa, mutta nykyään niitä löytyy jopa mun lankakasasta ja valmiista sukista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en osaa raitalangoista tehdä kuin perussukkia ja ne meinaa olla vähän tylsiä :) Sellainen lankavarasto oiskin kiva, että ei tartte joka kerta innostuksen tullessa lähteä lankakauppaan, vaan vois vain alkaa tekemään :)

      Poista

Lähetä kommentti