Jokainen käsitöitä tekevä varmasti tietää työn viimeistelyn ainakin teoriassa.
Tähän mennessä en ole viimeistellyt oikeastaan kuin huiveja. Teen viimeistelyn yleensä niin, että kastelen huivin läpikotaisin haalealla vedellä, rullaan sen pyyhkeen sisälle ja puristelen (käytännössä kävelen pyyherullan päällä) siitä ylimääräiset vedet pois. Sen jälkeen pingotan huivin tsiljoonan nuppineulan avulla jumppa-alustaan. Näitä alustoja on erilaisia, meidän alustamme on ostettu muinoin Biltemasta ihan jumppatarkoitukseen. Se koostuu useasta neliön mallisesta palasta, jotka liitetään toisiinsa kuin palapeli. Vastaava on myös lasten versiona, mutta se on sekä kalliimpi että pienempi. Meillä on pojan lisäksi kaksi koiraa ja kaksi kissaa, joten en voi jättää nuppineulasekamelskaa ihan mihin tahansa levälleen. Yleensä nostan sen levitetyn pyykinkuivaustelineen päälle ja annan siinä kuivua noin pari vuorokautta, kunnes työ on kuiva. Kun huivin irrottaa alustasta, on se kauniisti muodossaan ja pääsee oikeuksiinsa.
Mutta sukat. Niitä en ole koskaan aikaisemmin käsitellyt mitenkään. Ehkä vähän oikonut kuvia varten, mutta yleensä kuvaan ne jalassa (näkisittepä sen akrobaattisen hetken), jolloin ne venyvät kohtuullisesti kuosiinsa.
Näiden broken seed stitch -sukkieni kohdalla päätin vihdoin kokeilla myös sukkien viimeistelyä. Laitoin kattilaan jonkin verran vettä pohjalle ja annoin sen kiehua. Hyöryssä sitten pyörittelin sukkiani yksi kerrallaan ennenkuin asettelin, venyttelin ja silittelin niitä suoriksi. Joku kastelee sukatkin kokonaan ja asettaa ne sukkaplokkien päälle. Minulla ei sellaisia ole, joten vain höyrytin, ettei menisi ikuisuutta kuivua. Ehkä voisin joskus harkita plokkien ostamista esimerkiksi Succaplokin verkkokaupasta. Plokit voi myös tehdä itse. Lankahelvetin Henna ainakin on keksinyt kätevän tavan tehdä omat plokit.
Höyryttämisen voi muuten tehdä myös höyrysilitysraudalla, mutta kuka sen jaksaa aina kaivaa esille.. En minä ainakaan.
Alla olevassa kuvassa sukat ovat juuri puikoilta pudonneina, langanpäät pääteltyinä. Aika ruttuiset.
Ja seuraavassa kuvassa sukat on oiottuina, paremmin muotoonsa aseteltuina höyrytyksen jälkeen. Aika merkittävä ero. Taitteet sukista ovat tasoittuneet, silmukat asettuneet kauniimmin ja kuvatessa aina ryttyyn menevä nilkkaosakin on siistimpi. Resoria olisin näemmä voinut vähän enemmän höyryttää ja asetella, mutta ensi kerralla sitten.
Viimeisteletkö sinä työsi?
Kommentit
Lähetä kommentti